Näin valitset haastateltavan ja valmistelet haastattelun etukäteen

Haastateltavan valinta alkaa jakson ideasta. Kun olet kirjoittanut ajatuksen yhteen lauseeseen, näet nopeasti, mitä jakso tarvitsee: kokemuksen, asiantuntemuksen vai paikallisen näkökulman. Moni aloittaja tekee päinvastoin ja etsii ensin tunnetun nimen, jonka ympärille aihe sitten yritetään rakentaa. Silloin jakso alkaa kertoa henkilöstä, vaikka sen piti kertoa asiasta.

Kirjoita ensin ylös, mitä katsojan pitää jakson jälkeen ymmärtää. Kysy sitten, kuka voi sanoa sen omin sanoin ja ilman erikoissanastoa. Hyvä haastateltava ei ole välttämättä arvokkain titteli, vaan se, joka on ollut asian lähellä ja osaa kertoa siitä konkreettisesti. Yksi tarkka esimerkki painaa televisiossa enemmän kuin viisi yleistä toteamusta.

Tee tästä harjoitus. Kirjoita jakson idea ja kolme mahdollista haastateltavaa, ja perustele kullekin yhdellä lauseella, mitä hän tuo jaksoon. Jos perustelu kuuluu kaikille kolmelle samanlaisena, idea on vielä liian väljä ja se kannattaa rajata uudelleen.

• Kirjoita jakson idea yhteen lauseeseen
• Mieti, mitä katsojan pitää ymmärtää lopussa
• Vertaa vähintään kolmea vaihtoehtoa

Kun ehdokkaita on useita, arvioi heitä samoilla mittareilla. Ensimmäinen kysymys on, tunteeko henkilö aiheen omakohtaisesti. Toinen on, osaako hän puhua selkeästi ja lyhyin lausein. Kolmas on, näkyykö hän hyvin kuvassa: onko hänellä tekemistä, ympäristöä tai esineitä, joita kamera voi näyttää puheen rinnalla.

Soita ehdokkaille ennen päätöstä. Puhelu paljastaa, kertooko ihminen tarinan vai lukeeko hän sitä ulkoa. Kuuntele, tuleeko hänelle esimerkkejä ilman kysymistä ja pystyykö hän vastaamaan lyhyesti. Jos vastaukset venyvät aina minuutin mittaisiksi, leikkausvaiheessa tulee vaikeaa, sillä jaksossa vastauksille on tilaa usein vain kymmenen tai viisitoista sekuntia.

Älä unohda käytännön asioita. Onko henkilö tavoitettavissa kuvauspäivänä, sopiiko paikka kuvaamiseen ja hyväksyykö hän kuvauksen vaivattomasti. Ne ratkaisevat usein enemmän kuin pieni ero puhetaidossa.

• Omakohtainen kokemus aiheesta
• Selkeä ja lyhyt puhetapa
• Kuvallinen ympäristö tai tekeminen
• Aikataulu ja paikka sopivat

Kysymysten tehtävä ei ole testata haastateltavaa vaan avata hänelle polku kertoa. Aloita kysymyksillä, joihin hän vastaa helposti, ja siirry vähitellen siihen, mikä jaksolle on olennaista. Muotoile kysymykset avoimiksi: miten, milloin ja mitä tapahtui sen jälkeen tuottavat kerrontaa, kun taas kysymykset, joihin voi vastata kyllä tai ei, tuottavat yksitavuisia vastauksia.

Kirjoita kysymyksistä lyhyt lista, enintään kahdeksan. Pidempi lista houkuttelee lukemaan sitä paperista, eikä silloin katsota haastateltavaa silmiin. Merkitse listaan kaksi tai kolme kysymystä, jotka ovat jakson ydin, ja varmista, että ne tulevat esitetyiksi, vaikka aikaa jäisi vähän.

Muista, että vastauksen on toimittava yksinään. Pyydä haastateltavaa aloittamaan vastaus kysymyksen sanoilla, esimerkiksi toistamalla aihe, jotta leikkauksessa kysymystä ei tarvitse kuulua. Sovi tästä ennen kuvausta, ettei kesken vastausta tarvitse keskeyttää.

• Käytä avoimia kysymyksiä
• Enintään kahdeksan kysymystä
• Merkitse jakson kolme tärkeintä kysymystä

Haastattelun kuvakulmat kannattaa päättää etukäteen, koska ne vaikuttavat siihen, miltä jakso tuntuu. Perusasetelmassa kamera on hieman haastattelijan vieressä, ja haastateltava katsoo hieman kameran ohi haastattelijaan. Näin katsoja kokee olevansa keskustelun vierellä eikä sen edessä.

Mieti taustaa kuvausta varten. Tausta saa kertoa haastateltavasta jotakin: työpaja, kirjahylly tai piha riittävät, kun ne ovat siisti ja kuvaan liittyvä. Vältä ikkunaa suoraan haastateltavan takana, sillä silloin kasvot jäävät varjoon. Kokeile paikkaa ennen varsinaista päivää, jos mahdollista, ja ota mukaan kuvan kokoa kuvaava luonnos.

Suunnittele myös toinen kuvakulma tai lähikuva, jolla voit peittää leikkauskohdat. Kun haastateltava puhuu pitkään, leikkaus samasta kulmasta näkyy kuin ommel. Toinen kuvakulma tai lisäkuva antaa sinulle vapauden tiivistää.

• Kamera hieman haastattelijan vieressä
• Tausta kertoo jotain haastateltavasta
• Valo kasvoille, ei ikkunaa taakse
• Toinen kuvakulma leikkauskohtia varten

Moni haastateltava jännittää kameraa enemmän kuin kysymyksiä. Kerro hänelle ennen kuvausta, mistä jaksossa on kyse, kuinka pitkä sen osuus on ja mihin hänen vastaustaan käytetään. Lähetä kysymysten aihepiirit etukäteen, mutta ei valmiita vastauksia varten kirjoitettuina, sillä ulkoa opeteltu vastaus kuulostaa luetulta.

Kuvauspäivänä varaa alkuun muutama minuutti rauhalliselle jutustelulle. Anna haastateltavan tottua paikkaan, valoon ja mikrofoniin. Ensimmäinen vastaus on harvoin paras, ja siksi sen voi rauhassa toistaa. Sano ääneen, että kysymyksen voi esittää uudelleen ja että vastauksen voi aloittaa alusta, jos sana jää kesken.

Kerro lopuksi, miten jakso etenee jatkossa, kun materiaali on kuvattu. Kun ihminen tietää, mitä hänen sanoilleen tapahtuu, hän puhuu avoimemmin.

• Kerro jakson aihe ja oma osuus
• Jätä valmiit vastaukset pois
• Salli toisto ja uudelleen aloitus

Käy ennen kuvauspäivää läpi lyhyt lista. Onko haastateltava valittu jakson idean perusteella, ei nimen? Onko kysymyksiä enintään kahdeksan, ja onko niistä merkitty tärkeimmät? Onko paikka kokeiltu ja valo tarkistettu, ja onko mukana varakulma ja lisäkuvan kohteet?

Kirjoita haastattelusta lyhyt käsikirjoitus: avauskysymys, kolme tärkeintä kysymystä ja päätöskysymys, jossa haastateltava saa sanoa sen, mikä jäi sanomatta. Päätöskysymys antaa usein jakson parhaan lauseen, koska ihminen on jo rentoutunut.

Pidä lista mukana kuvauksessa mutta älä seiso sen takana. Kun kuuntelet oikeasti, huomaat vastauksista jatkokysymyksiä, jotka ovat usein parempia kuin ne, jotka kirjoitit ennalta.