Mitä tarkoittaa pre-interview ja miksi se ratkaisee haastattelun

Esihaastattelu on tuotannon sisäinen sana lyhyelle keskustelulle, joka käydään ennen varsinaista kuvaushetkeä. Se voi olla puhelu, kahvihetki tai kymmenen minuuttia ennen kuvausta. Kamera ei ole päällä, eikä keskustelusta tule jaksoon yhtään sekuntia. Sen tarkoitus on selvittää, mitä ihminen oikeasti osaa kertoa ja millä tavalla hän sen sanoo.

Kun opetan jakson suunnittelua, kysyn usein, mistä haastateltava on valittu. Moni vastaa, että hän on aiheen asiantuntija tai paikallisesti tunnettu. Se ei vielä riitä. Asiantuntija voi puhua erinomaisesti pöydän ääressä ja jäykistyä kameran edessä, tai päinvastoin. Esihaastattelu antaa tähän vastauksen ilman, että kuvausaikaa kuluu arvailuun.

Esihaastattelussa kuuntelet kolmea asiaa: mitä ihminen kertoo, miten hän kertoo ja mitä hän ei kerro, vaikka kysyt. Sisältö kertoo, onko hänellä tarinan kannalta tarpeellista tietoa. Tapa kertoa paljastaa, puhuuko hän selkeästi, esimerkein ja lyhyin lausein. Vaikeneminen kertoo rajat, joiden yli hän ei halua mennä.

Kirjoita muistiin lauseet, jotka jäivät mieleesi. Jos haastateltava sanoo jotain, minkä muistat vielä tunnin päästä, se on todennäköisesti myös katsojalle muistettava. Merkitse myös kohdat, joissa hän kiersi kysymyksen tai vastasi liian pitkästi. Näiden perusteella tiedät, mihin kysymykseen kannattaa palata kameran edessä.

• Puhuuko hän esimerkein vai yleistyksin
• Pysyykö vastaus aiheessa kahden minuutin ajan
• Mikä lause jäi mieleen

Jokaiselle haastateltavalle, vaikka keskustelu olisi muutaman minuutin mittainen. Lyhyessä jaksossa on tilaa yhdelle tai kahdelle äänelle, joten valinnan on osuttava kohdalleen. Jos ehdokkaita on kolme, esihaastattele kaikki kolme ja vertaa muistiinpanojasi. Eroa tulee yleensä enemmän kuin odottaa.

Esihaastattelu on myös haastateltavalle palvelus. Hän kuulee, millaisista asioista tullaan kysymään, eikä kamera yllätä. Se vähentää jännitystä ja tekee vastauksista rennompia. Kerro hänelle rehellisesti, mihin jaksoon hän osallistuu, kuinka pitkä hänen osuutensa on ja milloin lähetys tai nauhoitus on. Tarkkuus tässä vaiheessa säästää ongelmilta myöhemmin.

Kun olet kuunnellut, muotoile kysymykset uudelleen. Hyvä kysymys on lyhyt ja avoin, ja sillä on yksi tarkoitus. Esihaastattelun jälkeen tiedät jo, mihin kysymykseen haastateltava vastaa elävästi. Aseta se haastattelun alkuun tai kohtaan, jossa tarina tarvitsee käänteen.

Älä kuitenkaan harjoituta vastauksia sanasta sanaan. Jos haastateltava on jo kertonut saman asian kerran täsmälleen samoin sanoin, toisella kerralla se kuulostaa ulkoa opitulta. Riittää, että sovitte aiheista ja järjestyksestä. Kerro vain suunta, älä sisältöä, ja anna hänen löytää sanat uudelleen kameran edessä.

• Yksi kysymys, yksi ajatus
• Aloita vastauksella, joka kuulosti elävältä
• Älä harjoituta vastauksia ulkoa

Esihaastattelussa kannattaa katsoa myös, missä ja miten haastateltava kuvataan. Jos hän puhuu työstään, kuvaus työpaikalla voi tukea puhetta enemmän kuin neutraali tausta. Kysy, onko paikassa jotain, mitä hän voi näyttää tai tehdä puhuessaan. Näin saat samalla ideoita lisäkuvaan.

Kerro myös, mihin hän katsoo: kameraan vai haastattelijaan. Tavallisesti katse haastattelijaan on luontevampi, ja haastattelija istuu hieman kameran vieressä. Sovi tästä etukäteen, jotta haastateltava ei joudu miettimään sitä kuvauksen aikana. Kun käytännön asiat on sovittu, kameran edessä jää tilaa itse puheelle.

Joskus aikaa ei ole, tai haastateltava tavataan ensimmäisen kerran kuvauspaikalla. Silloin pidä lyhyt keskustelu ennen kuvaamista, vaikka vain viisi minuuttia. Kysy kaksi tai kolme kysymystä, jotka kuuluvat haastatteluun, ja kuuntele vastaukset ilman, että tallennat. Se riittää antamaan käsityksen, miten jatkaa.

Toinen ongelma on liian hyvin valmisteltu haastateltava. Jos hän on kirjoittanut vastauksensa muistiin, ne kuulostavat esitelmältä. Pyydä häntä kertomaan sama omin sanoin, ikään kuin selittäisi asian ystävälleen. Jos se ei auta, vaihda kysymys esimerkkiä pyytäväksi: kerro tilanne, jossa tämä tapahtui.